Erilaisten verkkohuijausten ja tilausansojen määrä on kasvanut viime vuosina.

Erilaisten verkkohuijausten ja tilausansojen määrä on kasvanut viime vuosina. Huijaukset ovat yhä taitavammin tehtyjä, minkä vuosi niitä on myös entistä vaikeampi tunnistaa, kertoo Viestintävirasto ajankohtaista-sivuillaan.

Huijauksen kohteeksi voi joutua niin verkossa, sähköpostitse kuin mobiililaitetta käyttäessä. Vuonna 2017 poliisille ilmoitettiin lähes 12 000 petosta, joiden tekopaikkana on ollut internet. Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai viime vuonna huijauksista ja tilausansoista 1 453 yhteydenottoa.

Esimerkiksi kaupan tuotemerkkejä tai yritysten nimiä saatetaan käyttää väärin. Viestejä voidaan lähettää tunnettujen yritysten nimissä tai liittää tuotemerkki asiattomiin yhteyksiin. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi kerätä erilaisten kyselyjen tai osallistumispyyntöjen avulla osallistujan luottamuksellisia tietoja, levittää haittaohjelmia tai sitoa vastaaja kohtuuttomiin sopimusehtoihin.

Tyypillistä verkossa tapahtuvaa petosrikollisuutta on esimerkiksi se, että myytäväksi tarjotaan omaisuutta, jota myyjällä ei ole oikeasti hallussaan tai tarkoitus myydä. Tuotteen hinta on usein huomattavasti alhaisempi kuin mitä siitä tavallisesti pyydetään. Yleensä huijarimyyjällä on jokin enemmän tai vähemmän uskottava tarina siitä, miksi hinta juuri nyt on alhainen. Lisäksi myyjä vetoaa usein kiireeseen väittämällä esimerkiksi, että tuotteelle on jonossa muitakin ostajia.

Nettihuijausten ja -petosten helppous on tehnyt verkosta houkuttelevan toimintaympäristön myös rikollisille. Usein erilaisia valesivuja ja kampanjoita tehtaillaan ulkomailta käsin, mikä myös vaikeuttaa tapausten selvittämistä.

Lisätietoja saat sivustolta Huijausinfo.fi – koottua tietoa kuluttajille verkkohuijaamisesta.

Varo huijareita verkossa -viestintäkampanjan toteuttavat yhteistyössä Kaupan liitto, Kuluttajaliitto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Poliisi, Tulli, Tukes, Viestintävirasto sekä Euroopan kuluttajakeskus.

0
0
0
s2sdefault